Julkaistu Kansanuutisten Viikkolehdessä 13.8.2010

Irma Taavela (vas.), Reijo Martikainen ja Ritva Oinonen kummastelevat, miksi kunnan sosiaalinormit ovat kireämmät kuin Kelalla. Kuva: Jaakko Tiainen

Ristikkäiset normit kiusaavat suurperhettä

Sosiaaliturvan eri toimijoiden, esimerkiksi kunnan ja Kelan, erilaiset normit saattavat vaikeuttaa monilapsisen perheen toimeentuloa.

Esimerkki tulee Hämeenlinnasta. Kuusihenkinen perhe, vanhemmat ja neljä lasta alle kouluikäisestä teini-ikäiseen, sai jokin aika sitten kaupungin osoittaman asunnon vuokratalosta.

Hämeenlinnan kaupungin ja Kelan normien ero johti siihen, että osa uuden asunnon vuokrasta muuttui kaupungin tukipäätöksissä perheen laskennalliseksi tuloksi.

Uudessa asunnossa on asuintilaa 120 neliötä ja keittiön lisäksi 5 huonetta. Asunto täyttää siten mm. lastensuojelun suosituksen, jonka mukaan paitsi vanhemmat, myös eri ikäkauden lapset tarvitsevat oman huoneen.

Kelan mukaan asunto on perheelle sopiva ja asumiskulut, hieman yli 1100 euroa kuukaudessa kohtuulliset. Kela myöntää tämän mukaisesti asumistukea perheelle 550 euroa kuukaudessa.

Hämeenlinnan kaupunki on asumisen tasosta ja kustannuksista eri mieltä. Se hyväksyy perheen asumiskustannuksiksi enintään 800 euroa kuukaudessa. Kaupungin normin mukaan asunto on joko liian suuri perheelle tai ainakin se on liian kallis.

Perheellä on ollut toimeentulovaikeuksia työttömyyden takia ja he ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen. Kaupungin sosiaalitoimi käyttää tukea myöntäessään sisäistä ohjetta, jossa määritellään hyväksyttävät asumis- ja muut perheelle korvattavat kulut.

Samalla tarkistetaan tietenkin perheen tulot. Toimeentulotuki määräytyy perheen tulojen ja hyväksyttävien menojen tarkastelun jälkeen.

Tässä tulee vastaan Hämeenlinnan kaupungin ja Kelan normien välinen ristiriita. Kela katsoo hyväksyttäviksi asumismenoiksi edellä mainitun 1100 euroa kuukaudessa, Hämeenlinnan kaupunki vain 800 euroa. Erotus 300 euroa onkin nyt ikään kuin perheen tuloa.

Tuki myös kannustinloukku

Hämeenlinnan Iittalassa asuva Irma Taavela muistuttaa, että toimeentulotuessa perheen kunkin jäsenen perusosa kattaa ravinnon, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot ja puhtauden sekä paikallisliikenne-, puhelin- ja tv-lupa-, lehti- ja harrastus- ja muut jokapäiväiset menot.

– Jos perheen menoksi ei lasketa koko vuokraa, vähentää se perheen tukea suunnilleen yhden 10–17-vuotiaan perusosan verran, Taavela arvioi.

Hän muistuttaa, etteivät toimeentulotuen miniminormit ole pysyneet elinkustannusten nousun perässä puhumattakaan Hämeenlinnan kaupungin omista tulkinnoista. Lisäksi hän katsoo, että asumistuki on paitsi tuki, myös kannustinloukku.

– Se on epätasa-arvoinen esimerkiksi työssä käyville yksinhuoltajille. Niin toimeentulo- kuin asumistukikin taipuvat huonosti nykyajan uusperheille, joiden lapset vierailevat kummankin vanhemman kodissa ja jossa tilat on mitoitettava myös näitä vierailuja varten

Kohtuullistaminen ei toteudu

Kaupunginvaltuutettu Ritva Oinonen (vas.) muistuttaa terveys- ja sosiaaliministeriön suositelleen kunnille, että niiden hyväksymien korvattavien menojen kohtuullistamistaso olisi väljempi kuin Kelan.

– Tämähän ei toteudu. Taso on useimmissa kunnissa erittäin tiukka ja tukea saavalle jää kohtuuttomasti kustannettavaa. Asumisvaihtoehdoksi saatetaan suositella hinnaltaan halvempaa mutta tuntuvasti epätarkoituksenmukaisempaa asuntoa.

Oinonen edellyttää, että asuntojen vuokrien noustessa nopeasti vuokratason seurannan ohjeistus päivitetään samaan tahtiin.

– Kohtuullistamistaso pitäisi määritellä vuosittain ja jättää samalla varaa myös yksilöllisille ratkaisuille perheen mahdollisia erityistarpeita varten, hän sanoo.

Kanta-Hämeen maakuntahallituksen jäsenenä Oinonen on esittänyt, että Hämeen liitto ottaisi maakuntaohjelmaan toimeentulosta riippumattoman, laadukkaan vuokra-asuntotuotannon kehittämisen.

Vuokrien nousua pitäisi jarruttaa

Yhteiskunnan tuella rakennettujen isojen asuntojen vuokrataso on Hämeenlinnassa kohtuullinen. Samaa ei voida sanoa yksityisistä vuokra- asunnoista. Niissä neljän huoneen ja keittiön huoneiston vuokrataso useimmiten lähellä 2000 euroa.

Hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu ja pitkään aikaisemman perusturvalautakunnan yksilöjaostossa toiminut Reijo Martikainen (vas.) tuo esiin asian toisen puolen:

– Asumistuet houkuttavat yksityisiä vuokranantajia nostamaan vuokratasoa. Yhtenä perusteena sosiaalitoimen hintakatto-ohjeille onkin kustannusten ja vuokrien pitäminen kohtuullisena.

Martikainen muistuttaa siitä, että perustelluista syistä ohjeista voidaan poiketa. Jos hakija katsoo tulleensa väärin kohdelluksi, hän voi valittaa siitä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan yksilöjaostolle ja jos sieltä ei saa oikeutta, edelleen hallinto-oikeudelle.

Martikaisen mukaan kuntien pitäisi julkistaa sosiaaliturvan ohjeet ja normit tähänastista paremmin ja saattaa esimerkiksi toimeentulotukeen vaikuttavat hintakatto-ohjeet hakijoiden tietoon.

– Ellei ohjeita sellaisinaan voida jostain syystä laittaa esimerkiksi verkkoon, olisi ne saatettava hakijan tietoon jo ennen kuin hän alkaa laatia hakemusta, Martikainen sanoo.

JAAKKO TIAINEN